20.10.2013

Luovuttajat

Vaikka otsikko on vähän negatiivissävytteinen, niin kävimme tekemässä hyvää. Seti ja Nefer nimittäin osallistuivat koirien geenitutkimukseen luovuttamalla verta. Neferin juoksujen takia jouduimme vähän sumplimaan, koska näyte otettiin eläinkaupan takahuoneessa ja juoksuinen narttu vähän jakaa mielipiteitä niissä tiloissa. Jonoa oli hiukan, joten kun kävin asian ilmoittamassa niin saimme rauhassa kierrellä ja poimia mukaan tarvittavia asioita. Saimme etukäteen myös palkkiot koirille tutkimukseen osallistumisesta, mutta siihen tarkoitukseen olleet namit eivät oikein perunan ja muiden juttujen vuoksi sopineet. Onneksi asia tuli esille siinä heti ja koirat saivat mukaan vähän jännempiä ruokia. Pian koirat pääsivät antamaan näytettä takaoven kautta.

Päivitettiin kynsisaksitilanne ja Lilylle otettiin uutta öljyä, loput ovat palkkaa näytteestä.

Jotenkin ei ole kauhean kova luotto, mutta näillä mennään...


Pienen käännösurakan tuloksena oli, että saimme heppaa ja kengurua. Vähän eksoottisempia vaihtoehtoja.

Miten sitten koirat reagoivat muuten? Nefer vähän tärisi ja ei oikein malttanut antaa näytettä, mutta ei kuulemma ollut silti hankala asiakas. Näyte saatiin otettua ja herkut rupesivat taas maistumaan, olisi varmasti vetäissyt koko kanapussin. Kehuja oikein sateli ja Neferin silmistä erityisesti tykättiin. Itse kyllä huomasi tuosta vinkkelistä toimitusta seuranneena, että eipä se vaavi enää ole kovin vaavi. Aikalailla emoltaan näyttää.

Seti otti lunkisti rupeamalla makaamaan lattialle kun Neferiltä otettiin näytettä ensin. Omalla vuorollaan se seisoi paikallaan nätisti jalkojeni välissä ja näyte otettiin ilman minkäänlaista nykimistä tai protestointia. Vähän kulmien alta katsoi, että mami tämä ei ole kivaa. Sai myös kovasti kehuja hyvästä turkista ja ihmettelyäkin, että pullistelee muille uroksille.

Kotona meinasi olla vähän rankkaa, joten nukkumaanhan nuo menivät kun kävimme vielä pikaisesti päivälenkillä.






Ihmetyttää vain, että missä vaiheessa nuo juoksut ovat nyt menossa. Kirkasta verta ei oikein tule enää ja tuo tyrkyttää nyt itseään aika paljon Setille. Juoksut ovat kuitenkin kestäneet sen päivän vajaa viikon, mutta kai se on taas näitä yksilöllisiä vaihteluita. Itse on kyllä vähän vaan sormi suussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti