Projekteja

Maanantaina pääsimme aloittamaan pienen projektin, jonka laukaisi sunnuntaina koirien lenkin aikaan sattunut onnettomuus.

Meillä ei ole vieläkään mitään hajua, että mitä lenkin aikana tapahtui. Kissojen aikaansaannoksilta tuo ei näytä, eikä se olisi edes kovin mahdollista. Epäiltyjen listalla on siis painovoima ja ehkä 20 vuotta vanhan kaapin löysät rakenteet.

Tämä takaisku aiheutti sentään hyvän syyn käydä Ikeassa. Itse tosin olin kahvin puutoksessa väsynyt ja nälkäkiukkukin alkoi vaivata. Kerrankin sieltä lähti mukaan vain tarpeellista, N tosin osti itselleen uuden tyynyn. Pitäisi varmaan itsekin harkita, mutta yrittää mennä tuolla vanhalla vielä syksyyn. Mutta ne tarpeelliset:

Mustanruskea Expedit-hylly kahdeksalla lokerolla. Neljä laatikkoa (alennusvihreät) ja neljä koukkua, joista kahta ei näy. Olen myynyt sieluni eteisessä oleville koukuille, koska niihin saa kätevästi avaimet ja koirien hihnat, ettei niitä tarvitse ympäri kämppää metsästää. Tietenkin siivous teki tuulikaapista paljon viihtyisämmän, vaikka ei Setiä tuo vanhakaan kaaos haitannut. Se nukkuu tuolla hyvin paljon, koska postiluukun kautta tuulee viileää ilmaa sisäpihalta.

Tämän kuvan funktio on toimia Neferille häpeäkuvana. Kun järjestelin tavaroita eteisessä niin se meni ihan pokkana pissalle petiinsä. Jumaliste. Ilmeisesti vain innostui, että nyt mennään pihalle ja innostus sitten aiheutti äkillisen pissahädän. No worries, pesukone on keksitty.

Lopuksi vielä saatiin odotteluprojekti päätökseen kun Itella-mies vieraili ovella tuoden 11,9 kg:n paketin saatesanoilla "tää oliki tällä kertaa kevyempi, luojan kiitos". Miten niin oli viime tilaus painava? Vain 60 kg kissanhiekkaa, ihan normaali hei.

Kissojen raksut. Hinta-laatusuhteeltaan paras tähän mennessä kun siirryimme syöttämään viljatonta. Applaws ja Golden Eagle ovat olleet hyviä myös, mutta kamalan kalliita opiskelijan kukkarolle. Haluaisin kokeilla Taste of Wildea, mutta se nyt on ihan järjettömän kallis. Pysymme siis tässä, kissat ovat pysyneet terveinä ja itsellä on parempi mieli kun ei syötä viljahöttöä. Myös märkäruoka on viljatonta.

Sitten koirien jutut. Ihmettelemme edelleen, että mihin hyvä namipussimme katosi. Onneksi tuolla oli alennuksessa kolmella eurolla Trixien pussi, Seti vaan voisi olla jo oppinut olla hajottamatta sitä. Pentuaikoina Seti siis sai hampaisiinsa tuollaisen samanlaisen pussin, sitä ei sitten saanut enää kiinni sen käsittelyn jälkeen. Keskellä ei ole peuran papanoita, mutta peuramakkaraa. Saa kokeilla vähän eri makuja ja katsoa, jos noista saisi veisteltyä nameja. Luposania tilasin Setin nivelien naksumisen takia, josko se tuosta helpottaisi. Pitäisi hakea myös lohiöljyä, että tuo toimisi paremmin oikeassa suhteessa olevien rasvahappojen takia. Tuota pitäisi riittää hamaan tulevaisuuteen, hyvä niin, koska oli aika tyyris.

Harvinainen hetki tässä taloudessa. Ehkä Lunakin alkaa hyväksyä Neferiä talon kiinteään kalustukseen?

"Olen nälkäinen pikkukoira, antakee ruokaa"

Nyt ajattelin olla niinkin itsekäs, että nautin kahvini ennen Neferin päiväruokaa ja ruoanjälkeistä ulkoilutusta. Hyvinhän tuo nukkuu vieressä, parempi olisikin kun olen nyt kahtena yönä käynyt sen kanssa pihalla. Ensimmäisenä yönä neljältä ja tänään kahdelta. Eipä ollut niin kiire sitten kello kuuden pissalle ja mitä parhainta, se itse ilmoitti, että hänellä on hätä.