Kissat ja pahvilaatikko

Tarvitseeko enempää kertoa?

Vitamiinien mukana tuli kissan mentävä laatikko. Seinät teipattiin tukevampaan kuntoon Lunan ensimmäisen valloituksen jälkeen kun se nojaili teipit auki. Laatikon pohjalla on vanha eläkkeelle päässyt käsipyyhe. Laatikko on Lunan uusi rakkaus, nukkuu tälläkin hetkellä siinä. Lily viihtyy enemmän sylissä, mutta kyllä laatikkokin kelpaa silloin kun Luna nukkuu makkarin kissapuun ylimmällä orrella.

Puhtaus, ruoka ja huvi

Koirien pesu siirtyi lauantaille sopivan pesuajankohdan vuoksi. Kävimme aamulla ensin lenkillä ja aamupalan jälkeen aloitin pesulinjaston. Linjastolla oli ensin Seti, joka muuttui nahkacollieksi. Seti on välillä vähän rasittava pestävä, koska 1) sen turkki on märkä vasta kun sen on kerran saippuoinut 2) se yrittää karata 3) sen turkki ei kuivu ikinä. Kuivumista helpotti elukoille tarkoitettu turkinkuivaaja, veikkaan, että tavallinen hiustenkuivaaja olisi hävinnyt heti kättelyssä tuon turkin nähdessään. Siinä kyllä pöllysikin sitten karvat, karvakasoja oli jännä löytää esimerkiksi paistinpannulta. Setin turkki on kyllä ihan mahtavassa kunnossa siinä mielessä, että sen saa nyt harjattua oikeasti kunnolla. Sen kauluri on välillä ollut ihan mahdoton, mutta tällä kertaa kesytettävissä.

Neferin peseminen tuntui Setin jälkeen melkein taivaalliselta. Turkki kostui heti kun sille vähän näytti suihkua, shampoon ja hoitoaineen laittaminen oli helppoa kun koira ei pahemmin yrittänyt karata. Se muuntautui kyllä minivinttikoiraksi kun kyyristeli vähän. Turkinkuivaaja oli kyllä Neferin mielestä itse saatana. Sitä piti yrittää tappaa ja sitten juosta karkuun. Kumpaakaan ei päässyt tekemään, joten alistui kohtaloonsa ja tunki tiukasti syliin ja kainaloon.

Vaikka koirien pesupäivästä puhuin, niin Lily kaipasi myös pesua varsinkin parafiiniöljyn jälkeen. Lilyllä tuntui siis taas olevan vähän ummetusta, joten sai siihen hieman helpotusta. Olikin laatikkokäynnin jälkeen paljon pirteämpi, mutta peppukarvat kaipasivat suihkuun. Lilyn peseminen tuntui koirien jälkeen ihan naurettavan helpolta, kuivaaminen taas suoritettiin pyyhekuivauksena sylissä. Käyttäytyi kyllä hienosti, vaikka sitä ei aiemmin ole montaa kertaa pesty. Sanottakoon vielä, että pesulinjastolla Lily muistutti siamialaista rottaa.

N kävi ottamassa maastoutuneesta kissasta kuvan

Nyt on siis hyvin pehmoisia ja hyväntuoksuisia eläimiä tässä talossa. Lunaa en edes viitsinyt yrittää, koska sen kynsiä ei ole hetkeen leikattu, eikä se tarvitse pesua muutenkaan.

Uusi raakaruokaresepti kissoille tuli testattua tänään. Eilen metsästeltiin tarvikkeita siihen, mutta kun kaikkia ei löytynyt niin loput hankinnat tehtiin tänään. Resepti on siis yhden kissalan sivulta.

Tarvitaan...

1 kg broilerin jauhelihaa

500 g jauhettua broilerin siipeä

500 g broilerin sisäelinseosta

300 g broilerin sydäntä

2 tl psylliumia

2 dl vettä

2 munankeltuaista

Meillä seokseen meni kyllä 200 ylimääräistä grammaa sydäntä, mutta tokkopa tuo ketään haittaa. Ensimmäisenä laitettiin psyllium turpoamaan veteen ja sillä aikaa sekoitettiin lihat. Broiskun sydämet olivat aika isoja, joten vedettiin ne hieman pienempään muotoon sauvasekoittimella. Tämän jälkeen eroteltiin kananmunasta keltuainen ja iskettiin psylliumgeelin sekaan. Lopulta psyllium-munaseos lisättiin lihojen joukkoon ja sekoitettiin koko komeus.

Kissoille lähdin maistattamaan uutta ateriaa sormenpäästä. Lilyllä oli muutenkin jo nälkä, joten upposi ihan kuumille kiville. Luna haistoi, mutta ei pahemmin maistanut kun oli aamulla vetäissyt kaksinkertaisen annoksen kivipiiraa. Kerkesin jo hetken riemuita siitä, että Lily söi kunnes huomasin ensimmäisen puklukasan. Vähän matkan päässä oli toinen, siinä seassa oli kyllä karvapallo, joten sai huokaista helpotuksesta siinä suhteessa, että ruoka ei sopisi. Myöhemmin Lily kävi uudelleen syömässä ja ainakaan mitään ei ole tullut samaa tietä ylös. Saimme siis yli 2,5 kg ruokaa kissoille ja ainakin toinen niistä syö sitä. Lunalle pitää kyllä vielä maistattaa uudelleen kun on nälkäisempi.

Olin aikaisemmin jo googlaillut raakaruokintaa kissoille ja törmännyt samaan reseptiin, mutta niissä neuvottiin sekoittamaan joukkoon kaikki vitamiinit.  Itse en oikein perustanut tästä, koska varsinkin E-vitamiinin hävikki korostuu pakastettaessa. Muutenkin kissat saavat Multicatit ja lohiöljyä, joten en kokenut tätä puolta tarpeelliseksi. Lily saa kyllä vielä lisäksi sinkkiä, minkä antaminen alkaa olla kohtalaisen hankalaa. Ollaan kokeiltu ihan pienittyinä pillerimurusina, ei meinaa mennä alas. Seuraavaksi jauhettiin ja sekoitettiin veteen. No, sen se osasi vaahdottaa ja pyyhkiä kaikkialle muualle. Nyt tungin pillerimurut juustopaloihin ja Lilyn suuhun. Heti meni paremmin. Katsoo sitten, miten puhdas sinkki menee alas kun Pii-Pet ei tunnu olevan hyvää.

 Lopuksi muutama uusi hankinta:

Ketsu, retuutus- ja väsytyslelu kun lähdetään kotoa

Maukas-kissanruoho itämässä

Lämpö- ja ilmankosteusmittari. Alkaa arvot olla hyvällä mallilla!

Vapaapäivänä

... on hyvä tiskata, pestä pyykkiä, harjata koirat pesua varten ja varustaa kämpän jokainen huone jonkinnäköisellä ilmankostuttimella. Ei oikein tuntunut mukavalta kaikki sähköiskut, mitä eläimistä ja vaatteista sai, joten kävimme hakemassa Prismasta pois ilmankostuttimen ale-hintaan. Nyt siis ilmankostutin haihduttaa 2-5 litraa vettä makkarissa (Lily viettää siellä kuitenkin eniten aikaa ja lähinnä sen ihon takia koko pömpeli ostettiin), olkkarissa on 10 litran sankko vettä ja pyykit kuivumassa sekä keittiössä pyörii ilmanpuhdistin, joka kierrättää ilman veden kautta, joten pitäisi siitäkin tulla kosteutta ilmaan. Ainakin tämän aamun arsenaalilla kämpän ilmankosteus tuntuu palanneen hyvälle mallille.

Lilylle aloitettiin sinkki- ja lohiöljykuuri. Aloitin myös Setille sinkin antamisen, koska siltä lähtee vieläkin turkkia ja silmien ympärillä alkoi olla vähän kaljuuntumisen merkkejä. Hankin siis ensin Pii-Pet -valmisteen, mutta päädyin myös tilaamaan Scitec Zinc -valmistetta. Voi antaa noita vaikka vuorotellen, Pii-Petissä on kuitenkin 10 mg vähemmän sinkkiä. Postimaksut olivat kyllä aika hävyttömät verrattuna tuon Scitecin hintaan, joten otin sitten mukaan itsellenikin vähän ekstratabuja. Pitäisiköhän entisetkin syödä pois...?

Koirien pesu olisi tarkoitus toteuttaa tänään tai huomenna, riippuen siitä, että tuleeko huoltomies korjaamaan vaatekaapin oven kahvan. Eilen aamulla oli vähän hölmistyneen näköinen N seisomassa vaatekaapin edessä ja ihmettelemässä käteen jäänyttä kahvaa. Aika hapertunut tuo oli, luultavasti nuo kaapit ovat yhtä vanhoja kuin koko rakennus. Tarkoitus olisi laittaa vielä huoltoilmoitus pation oven tiivisteistä, mutta odotetaan nyt pahimmat pakkaset. Jotain legendaa on kuulunut, että huoltomiehet ovat todenneet tiivisteiden olevan "jotain ihme räpellyksiä" ja repineet ne kokonaan pois. Muuten uudessa kodissa ei ole suurempia vikoja. Astianpesukonekin saapuu tiistaina, joten pääsee melkein neljän vuoden käsin tiskaamisen jälkeen tottumaan taas aika luksukseen.

Sokerina pohjalla kuva-arvoitus! Kenen tihutyö lienee? Meinasi tulla rukkaset, mutta saatiin lainaksi vähän tulisempaa soosia ja N päätti leikkiä sähköinsinööriä. Neferin mielipide soosista oli armoton nieleskely, puklaus ja hävetys. Ei ole koskenut enää sen jälkeen soosilla siveltyihin paikkoihin. Kohtasihan sekin voittajansa.

Raatoja

Ilmeisesti viikonlopun maalla riekkuminen ja pakkanen on aiheuttanut sen, että meillä on kotona alkuviikosta ollut raatoja.

Sekä koirien että kissojen ruokahalu on kasvanut eksponentiaalisesti pakkasten alettua. Myös yksi ikävä piirre tuli taas esille, huoneilman kuivuminen johti Lilyllä taas turkin repimiseen. Nyt asunnossa pyörii ilmanpuhdistin/-kostutin ja molemmat kissat saavat myös lohiöljyä. Jospa se taas tästä, suihkuttelen taas Lilyn selkään Relaxantia. Osittain saattaa johtua myös uuden kämpän aiheuttamasta stressistä, mitä luultavimmin aika monen asian summa tuo repiminen, koska uusinta punkkiaineen kanssa ei tuottanut haluttua tulosta. Voisin kysäistä eläinlääkäriltä arviota seuraavan kerran kun siellä käydään, jos siellä selviäisi jotain.

Uudessa kodissa

Kissapuu saavutti normaalin suosionsa heti kasaamisen jälkeen.

Ikea-laatikot piti testata. Heti kasaamisen jälkeen.

Uusi koirapeti kelpasi myös muillekin...

Kaupan tulisin Tabasco maistui Neferille. Vähän liiankin hyvin. Kokeilemme toista kastiketta...

Koirat ovat olleet myös tyytyväisiä laajentuneeseen juoksentelualueeseen, keväällä hoidetaan piha vielä siihen kuntoon, että kaksikko pääsee valloittamaan takapihan.