28.4.2013

Koiranpentua ja kulttuuria

Eilinen oli kyllä kokonaisuudessaan onnistunut päivä. Oli hyvää ruokaa ja juomaa, seura mitä erinomaisinta ja päivän esiintyjät vireessä.

Nefer ja Seti olivat jo hetken riehuneet ennen kuin N:n vanhemmat saapuivat, joten väsähti sitten aika nopeasti. Nukkui kuitenkin pätkissä ja heräsi välillä käymään kiertelemässä. Yllätykseksi nukkui myös syömisen ajan, joten ei ollut nälkäistä koiranpentua kurkottamassa pizzalaatikolle. Vanha tekijä kuitenkin Nefer on jo noissa vierailuissa, sylissä viihdytään hetki ja sitten pitää päästä leikkimään. Setillä oli enemmän ongelmia hillitä itseään (herne pyöri julmetusti) ja pääsikin kerran rauhoittumaan parvekkeelle.

Jätimme koirat konsertin ajaksi eroon toisistaan. Nefer oli onneksi väsynyt ja menikin suoraan nukkumaan niin pääsi hyvillä mielin lähtemään. Tapansa mukaan konsertti oli enemmän kuin mahtava, tosin jäin kaipailemaan muutamaa kappaletta. Ehkä seuraavilla keikoilla sitten.

Kotiin palatessa arveltiin, että saattaa löytyä jotain tarpeita sanomalehdeltä. Eipä näkynyt, joten äkkiä koiran kanssa ulos. Oli kuitenkin vähän innostunut pentu kun äiti ja isi tuli kotiin, joten muutamalta pisaralta ilopissaa ei vältytty. Ulos tuli sitten hyvin pitkä lorotus. Lenkitettiin molemmat koiruudet, saivat ruoat ja riehutin hetken Neferiä, että se nukkuisi yöllä.

Saatiinkin onneksi nukkua puoli seitsemään ilman keskeytyksiä. Tämä alkaa olla jo ennätys. Luna oli herättänyt Neferin ja pikku riiviö oli tietenkin seurannut kissaa makuuhuoneen portin eteen. Sieltä sitten tuijotteli tuima katse, että nyt ruokaa ja sassiin.

Tänään ollaankin sitten pidetty linjoista huolta lenkkeilemällä ja mättämällä ylijäänyttä juustokakkua. Nefer olisi myös ehdottomasti halunnut osansa soijabolognesesta ja kyseisestä juustokakusta. Sai tyytyä kuitenkin Muschin liha-ateriaan. Sen saa kyllä hyvin ruoalla motivoitua: olen opettanut sitä istumaan ennen kuin saa ruoan nenän eteen. Myös istu-käsky alkaa olla hallussa ja tästä jatketaan komennolla maahan. Luokse tulee nimeltä kutsuttaessa ja viheltäessä. Pihvitikusta leikattavat nannapalaset pitävät kyllä huolta, että koira oppii motivoitumaan.

Lopuksi pieni kuvakertomus eläinten keskeisistä suhteista:



Rakkaus

2 kommenttia:

  1. Voi, hienosti muu lauma on ottanut Neferin vastaan. Meillä varmasti vielä hetki menee, kun koirat vierekkäin nukkuu. Nana kun ei nauti erityisemmin kosketuksesta (sohvallakin tulee mielellään lähelle, mutta ei kuitenkaan ihan syliin asti), joten saa nähdä, milloin kelpuuttaa pikkusiskon viekkuunsa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Setikään hirveästi välitä, jos Nefer tulee ihan iholle nukkumaan. Tuo takapuoli näyttäisi olevan ihan ok kun on sen verran tuuheat pöksykarvat. ;) Sama kyllä ihmistenkin kanssa, pitää mielellään vähän hajurakoa kun ilmeisesti tulee kuuma.

      Setillä oli vähän vaikeuksia alussa ottaa Nefer vastaan kun se kotiin tuotiin. Vaatiihan se sopeutumista koiraltakin, kun joku muu on vaatimassa huomiota kanssa. Tsemppiä! Hitaasti, mutta varmasti. :)

      Poista